Blog yläosa

Blogi

Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia pölyttäjiin ja pölytyspalveluihin liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja tuntiopettaja Suvi Kyytsönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Mehiläistarhaajan kesä

Kesällä mehiläispesillä riittää puuhaa. Mehiläistarhaajan tulee muistaa tarkistaa monia asioita pesillä käydessä. Lisäksi ennen pesien siirtoa pölytyspalveluun tulee tarhaajan selvittää millaiset pesät toimivat parhaiten pölytyspalvelussa. Mehiläispesässä tulee olla oikea määrä sikiöintiä ja emon muninnan tulee olla hyvässä vauhdissa [1]. Eri kasveille myös suositellaan eri määriä mehiläispesiä per hehtaari pölytykseen. Esimerkiksi Holopaisen Sallan (2020) tekemässä kirjallisuuskatsauksesta suomalaisten viljelykasvien pölytyksestä ja pölytyspalveluun suositeltavista mehiläispesämääristä selviää, että vadelmalle suositellaan keskimäärin 2 pesää hehtaarille ja härkäpavulle keskimäärin 3,8 pesää hehtaarille [2.]. Joskus pesien tarve pölytyspalveluun voi olla iso, jonka takia seuraavan kesän pesätarve olisi hyvä olla tiedossa jo edellisinä kesänä. Näin tarhaaja saa varmistettua pesämäärän pölytyspalveluun.

Munintaa

Kuva 1. Muninnan etenemisen seurantaa 

Pesät siirretään pölytyspaikalle, kun ensimmäiset pölytettävät kukat avautuvat [1]. Pesien kuljetus tehdään illalla tai yöllä. Pesät suljetaan, kun lentoaika on ohi ja kaikki mehiläiset ovat kotona. Yöllä kuljettaessa mehiläiset pysyvät rauhallisina pesässä. Yleensä pesien siirto hoidetaan autolla itse. Pakettiautolla pesät voi siirtää sulkemattakin, koska auton tärinä ja yöaika pitävät mehiläiset rauhallisesti pesässä. Perillä pesät nostetaan paikoilleen ja kuljetusta varten asennetut osat poistetaan. Tässä vaiheessa kannattaa ottaa huomioon, että mehiläiset voivat olla vihaisia, joten suojapuku on hyvä olla yllä. [3.] Pesät haetaan pois pölytyspaikalta, kunhan kukinta on ohi, jos pölytyssopimuksessa ei ole sovittu pidempiaikaisesta pesäpaikasta. Mehiläispesiä siirtäessä mehiläisten asioiden lisäksi siirtäjän täytyy ottaa huomioon hyvä ergonomia ja mahdollisesti käyttää apuvälineitä mehiläispesien nostoissa ja siirroissa.

Pesien siirron jälkeen vähintään kahden viikon välein tehtävillä tarkastuksilla on hyvä tarkastaa muiden tarkastusten lisäksi pesän ruokavarat. Jos takana on kylmempi jakso tai mehiläispesät ovat pölyttämässä heikompaa mesikasvia, kuten mansikkaa, mehiläiset voivat ruveta syömään pesästä hunajaa, jolloin pesä kevenee.

Varroapunkkeja tulee tarvittaessa torjua myös kesällä, jolloin se tehdään kuhnurikennojen pois leikkauksella. Kuhnurikehä laitetaan mehiläispesän toiseen laatikkoon ja sillä houkutetaan punkkeja. Kuhnurikehän vaiheita tulee seurata koko kesän ajan. Oikea aika leikata kuhnurisikiöt pois on, kun niistä suurin osa on peitettynä. Oikea aikaisella leikkaamisella punkkeja saadaan torjuttua hyvin. Kuhnurikehän tarkkailulla voidaan huomata hyvissä ajoin pesän muitakin ongelmia, kuten mahdollisen parveilun suunnittelua. [4.] Mehiläisten parveilua tulee tarkkailla kesäkuun alusta heinäkuun lopulle. Parveilussa mehiläiset luovat uuden yhteiskunnan vanhan emon ja emon mukana lähtevien mehiläisten kanssa. Pesästä lähtee kerrallaan noin kolmasosa mehiläisistä, mikä vaikuttaa mehiläispesän vahvuuteen. Jos mehiläiset suunnittelevat parveilua, ne lopettavat vahakakkujen rakentamisen ja vähentävät keruulentoja. Emo myös lopettaa samaan aikaan muninnan. Mehiläiset alkavat rakentaa parvikennoja ja emokennokuppien sisältä voidaan havaita, joko muna tai toukka. Mehiläispesillä onkin hyvä käydä vähintään kahden viikon, mielellään jopa yhdeksän päivän, välein tarkastamassa nämä asiat, jotta parveilun suunnittelu havaitaan tarpeeksi aikaisin. [4.]

Parveilua voi estää monella tavalla. Yksi tapa on nimeltään lentomehiläisen harhautus. Voit lukea siitä ja muista tavoista toimia esimerkiksi Lauri Ruottisen, Tarja Ollikan, Heikki Vartiaisen ja Ari Seppälän kirjasta Mehiläishoitoa käytännössä osa 1.

Kuningatar

Kuva 2. Kuningattaren tunnistaa koosta ja merkinnästä

Mehiläisten syyshoidon ja talveuttamisen valmistautuminen aloitetaan jo kesän puolella. Heinäkuun puolenvälin jälkeen emo siirretään alimmaiseen laatikkoon sulkuristikon avulla. Emoa voi olla hankala havaita tässä vaiheessa, kun mehiläisiä on paljon, mutta asentamalla sulkuristikon paikalleen emon voi paikantaa neljän päivän päästä munien avulla ja näin siirtää emo alimmaiseen laatikkoon. Tämä alimmainen laatikko emoineen jää talvehtimaan. [4.]

Lähteet:
[1.] Pölytyksen merkitys ja pölytyspalvelusta sopiminen. Pölytys.fi. Suomen mehiläishoitajain liitto. Saatavissa: https://www.polytys.fi/polytyksen-merkitys-ja-polytyspa/
[2.] Holopainen, Salla 2020. Kirjallisuuskatsaus suomalaisten viljelykasvien pölytyksestä ja pölytyspalveluun suositeltavista mehiläispesämääristä. Suomen mehiläishoitajain liitto. Saatavissa: https://1591903.166.directo.fi/@Bin/56d110d52c254226fd8f9c7017a48588/1620730621/application/pdf/2618598/Kirjallisuuskatsaus_pes%c3%a4m%c3%a4%c3%a4r%c3%a4t_2020_Holopainen.pdf
[3.] Mehiläisten hankinta. Mesimestari. Viitattu 2021-04-07. Saatavissa: https://www.mesi.fi/mehilaistenhoito/mehilaisten-hankinta/
[4.] Ruottinen Lauri, Ollikka Tarja, Vartiainen Heikki ja Seppälä Ari 2006. Mehiläishoitoa käytännössä. Suomen Mehiläistenhoitajan Liitto. Helsinki. Sivut 27-31.

Kuvat ja teksti: Fiia Ritvanen Savonialta

Hankkeessa mukana

hankkeessat