Blog yläosa

Blogi

Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia pölyttäjiin ja pölytyspalveluihin liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja tuntiopettaja Suvi Kyytsönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Marjanviljelijä ja mehiläistarhaaja -työpaja II herätti keskustelua hinnoittelusta

Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hanke järjesti marjanviljelijä ja mehiläistarhaaja -etätyöpaja II helmikuussa 2021. Työpaja oli jatkoa Marjataito ja Satoa ja laatua pölytyspalvelulla hankkeiden marraskuussa järjestämälle Marjanviljelijän ja mehiläistarhaajan yhteistyön avaimet pölytyspalvelussa työpajalle. Helmikuisen työpajan aiheet kerättiin ensimmäisen työpajan keskustelua herättäneistä aiheista. Työpajan aiheiksi valikoitui hinnoittelun ja maksuvalmiuden kohtaaminen, kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja kasvinsuojelun ja pölytyspalvelun yhteensovittaminen. Työpajan ajatuksena oli, että osallistujat pääsevät vapaasti keskustelemaan pölytykseen liittyvistä asioista, ongelmista, sekä keksimään niihin ratkaisuja. Työpajassa oli matala kynnys kertoa omia ajatuksiaan ja tämä vaikutti positiiviselta tavalta keskustella pölytyspalvelusta kiinnostuneiden henkilöiden ja pölytyspalvelua tarjoavien henkilöiden kanssa.

Hinnoittelusta puhuttaessa ryhmässä ilmeni heti mukavaa vuoropuhetta. Paikalla oli viime vuosina aloittanut tarhaaja, joka osasi kertoa hinnoittelun hankaluudesta. Sopivan hinnan löytyminen pölytyspalvelulle voi olla hankalaa, koska viljelijällä ja tarhaajalla voi olla erilainen hinta mielessään. Viljelijät eivät välttämättä kaikki tiedä, mistä pölytyspalvelun hinta muodostuu. Viljelijän näkökulmana voi olla, että pesät tuodaan paikoilleen, mehiläiset hoitavat pölytyksen ja tarhaaja saa palkaksi hunajan, jota pölytyksen aikana kertyy. Tarhaajan tulee kuitenkin hoitaa mehiläisiään pölytyspalvelun aikana, mikä aiheuttaa usein matkakustannuksia, työajan lisäksi. Osa pölytettävistä kasveista, kuten mansikka, ei ole hyviä mesikasveja, jolloin pölytyspalvelun aikana ei kerry juurikaan hunajaa. Nämä eivät kuitenkaan ole asioita, jotka ovat selvillä automaattisesti viljelijälle. Sen takia onkin hyvä, jos tarhaaja osaa itse kertoa viljelijöille, miksi pölytyspalvelusta kannattaa maksaa ja mistä hinta muodostuu. Näin tietoa saadaan myös viljelijöille.

Kuva 1. Mehiläistarhaaja vastaa pesien siirroista

Kuva1. Mehiläistarhaaja vastaa muun muassa pesien siirroista.

Työpajassa oli mukana myös henkilö, joka osasi kertoa viljelijöiden kantoja ja ajatuksia pölytyspalvelusta. Tältä puolelta esiin nousi, että viljelijät haluaisivat konkreettista tietoa siitä, paljonko pölytyspalveluiden käyttö parantaa tuotosta euroissa. Näin viljelijät olisivat valmiimpia maksamaan pölytyspalveluista. Onkin ihan ymmärrettävää, että konkreettista tietoa haluttaisiin enemmän, varsinkin kun satotasoon voi vaikuttaa niin moni muukin asia niin satoa laskien kuin kasvattaen. Mutta muun muassa näiden syiden takia pölytyspalveluiden euromääräistä lisätuottoa voi olla vaikea laskea, varsinkin peltokasveille. Olemassa olevien tietojen mukaan onnistunut pölytys, jota voidaan huonoinakin vuosina turvata pölytyspalvelulla, parantaa hedelmien, marjojen ja peltokasvien satoa niin laadullisesti kuin määrällisesti.

Työpajan ajatusten vaihtoa oli mielenkiintoista seurata. Oli myös mukava huomata, miten sopivan kokoisessa ryhmässä kaikilla halukkailla oli mahdollisuus kertoa omia ajatuksia työpajan aiheisiin liittyen. Toisten kanssa ajatusten vaihto rikastaa omaa työtä ja voi tuoda selkeyttä haasteisiin.

Hanke suunnittelee tulevia töitä työpajojen pohjalta ja tuloksia julkaistaan myöhemmin ilmestyvässä pölytyspalveluoppaassa.

Lähde: Suomen Mehiläishoitajain Liiton pölytysesite

Kuva Kaisa Hyvönen

Tekstin kirjoittaja Fiia Ritvanen Savonialta

Hankkeessa mukana

hankkeessat