Blog yläosa

Blogi

Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia pölyttäjiin ja pölytyspalveluihin liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja lehtori Pirjo Suhonen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Pölyttäjälaskentaa kumina- ja sinappikasvustoissa

Satoa ja Laatua Pölytyspalvelulla –hankkeen pölytyspilotoinnit ovat jatkuneet tänä kesänä. Pölytyspilotointien avulla arvioidaan pölytyspalvelun viljelijälle tuomia hyötyjä ja etsitään käytännön ratkaisuja pölytyspalvelun järjestämiseen liittyviin ongelmiin. Pölytyspilotointeihin kuuluu oleellisena osana pölyttäjien havainnointi pelloilla pölyttäjälaskentojen avulla ja tänä kesänä pölyttäjälaskennoissa on uurastettu kirjaimellisesti otsa hiessä, jotta laskennat saadaan tehtyä ajallaan. Kevään viileys vaihtui paahtaviin helteisiin. Hitaan alun jälkeen kasvien kehitys ja kukinta on edennyt pikavauhtia. Kukinta tuntuu olevan ohi ennen kuin se on kunnolla ehtinyt alkaakaan. Kiirettä on pitänyt, jotta samalle pellolle ehtii kahteen kertaan ennen kuin kukinta on ohi. Herukan, pensasmustikan, mansikan ja vadelman laskennat saatiin kiireestä huolimatta tehtyä ja siirryttiin marja- ja hedelmäkasvustoista kumina- ja sinappipelloille.

Kumina kukkii

Kuva 1. Parhailla paikoilla kumina kukki kuivuudesta huolimatta komeasti.

Kastelluilta marjakasvustoilta tavallisille peltolohkoille siirtyessä vastassa oli pölyinen todellisuus: Ainakin Pohjois-Savossa kuivuus on kurittanut viljelmiä ja veden puute todella myös näkyy pelloilla. Kasvustot ovat aukkoisia ja kitukasvuisia. Pahimmilla paikoilla normaalisti niin komeat kasvustot omaavat kumina ja sinappi kukkivat vaaksanmittaisena. Kuumuus ja kuivuus vähentävät kukkien määrää, mutta myös kasvien medentuotantoa. Vähämetisissä kukissa pölyttäjät tuntuvat viivähtävän hyvin pikaisesti ja jatkavat taas seuraavaan kukkaan meden toivossa. Hyönteiset siirtyivät kumina- ja sinappipelloilla kukasta kukkaan niin ripeällä tahdilla, että niiden tunnistukseenkaan ei tahtonut jäädä aikaan. Mielenkiintoista nähdä miten kesä- heinäkuun vaihteen sade vaikuttaa kasvustoissa. Viipyvätköhän kukkakärpäset ja mehiläiset seuraavalla laskentakerralla kukissa pidempään medentuotannon paranemisen merkkinä?

Sinappipelto kuivuus

Kuva 2. Kuivan alkukesän vuoksi sinappikasvustot ovat epätasaisia.

Kaikesta huolimatta kasvustoissa oli pölyttäjiä paikoin jopa erittäin hyvin. Kuminapellolla oli erityisesti kukkakärpäsiä, mutta myös kimalaisia pyöri kukissa. Sinappikasvustoista löytyi runsaasti tarhamehiläisiä, sekä varsin hyvin kimalaisia ja kukkakärpäsiä. Tarhamehiläisten löytyminen sinappipellolta oli sikäli yllättävää, että ihan lähistöllä ei ole mehiläispesiä, vaan niiden on täytynyt hakeutua kasvustoon joltain kauempana sijaitsevalta tarhalta. Vaikka kumina- ja sinappilohkot sijaitsevat lyhyen matkan päässä toisistaan, kuminakasvustoon tarhamehiläiset eivät olleet ilmaantuneet. Tuossa näkyy, miten ylivertainen siitepöly- ja mesikasvi sinappi on kuminaan verrattuna ja miten mehiläiset valitsevat lähiseudun kasveista mieluisimman.

Mehiläinen keltasinapin kukassa

Kuva 3. Sinappikasvustoon oli hakeutunut tarhamehiläisiä jostain kauempaa.

Sinappikasvustoon hakeutuneet mehiläiset toimivat hyvänä muistutuksena siitä, miten pölytyspalvelussakin muut lähiseudun kukkivat kasvustot pitää ottaa huomioon, etteivät vaivalla hankitut mehiläiset etsiydy halutun kasvin kukintojen sijaan naapurilohkon houkuttelevampiin kukkiin. Mehiläispesien sijoittaminen kuminapellon viereenkään ei välttämättä takaisi, että mehiläiset pysyisivät kuminakasvustossa, jos samaan aikaan lähistöllä kukkii antelias mesikasvi.

Tästä jutusta voit lukea lisää siitä, miten pölyttäjien liikkeistä pelloilla hankitaan tietoa linjalaskentojen ja siitepölyanalyysien avulla.

Tästä linkistä löytyy tietoa hankkeesta, pölytyspalvelupilotoinneista sekä ensimmäisen vuoden pölyttäjälaskentojen tuloksista.

Jos pölyttäjät kiinnostavat, niitä voi myös itse laskea. Oma tai tutun pelto käy hyvin. Esimerkiksi rypsin kukintaan ehtii täällä Pohjois-Savossa hyvin laskemaan. Tattaripelloille nyt ainakin ehtii vielä laskentoja tekemään. Laskenta kannattaa tehdä samalla tämän linkin webropol –kyselyä älypuhelimella täyttäen ja lähettää tiedot meille Satoa ja Laatua Pölytyspalvelulla –hankkeeseen. Tarkemmat ohjeet laskennan tekoon löytyvät webropol –linkistä. Helpompaa kuin heinänteko!

Tekstin kirjoitti Inka Nykänen Savonialta

Kuvat: Kaisa Hyvönen, Savonia Amk

Hankkeessa mukana

hankkeessat