Tuontikimalaiset pölyttäjinä

Suomessakin kasvihuoneiden pölyttäjinä pörräävät ulkomailta tuodut kimalaiset. Monien kasvihuonekasvien sadon varmistamiseksi pölyttäjien käyttö on välttämätöntä, mutta tuontikimalaisten käyttö ei ole ongelmatonta. Pölytykseen käytetyt kimalaiset eivät pysy kasvihuoneissa, vaan niitä leviää myös kasvihuoneiden ympäristöön luontoon. Tuontikimalaiset ovat kontukimalaisia (Bombus terrestris), joka ei ole Suomen luontoon kuuluva kimalaislaji. Se on kotoisia kimalaisiamme parempi valtaamaan pesäpaikkoja ja se voi syrjäyttää kilpailullaan kotoiset lajimme. Satoa ja laatua pölytyspalvelulla –hankeen pölyttäjäpäivässä apulaisprofessori Jouni Sorvari Itä-Suomen yliopistosta kertoi vielä toisesta tuontikimalaisten aiheuttamasta uhkasta. Ne nimittäin myös levittävät tauteja ja loisia luonnonkimalaisiin.

Kuva 1. Videolla kuulet Jouni Sorvarin luennon tuontikimalaisten levittämistä taudeista ja tuholaisista.

Tuontikimalaisten kasvatus tapahtuu suurissa yksiköissä, joissa on otolliset olot tautien leviämiselle. Taudit muodostuvat kimalaisille ongelmaksi lähinnä vasta kun ravinnosta on puutetta. Kaupallisten kimalaisten ruokinnasta pidetään hyvää huolta kasvatuksen ajan, joten ne itse eivät kantamistaan taudeista juuri kärsi. Luonnossa kimalaiset kuitenkin kohtaavat usein heikomman ravintotilanteen aikoja, jolloin taudit voivat aiheuttaa kimalais¬yhdyskunnissa paljon tuhoa. Taudit siirtyvät tuontikimalaisista luonnon kimalaisiin kukkien kautta. Kasvihuoneisiin tarkoitettuja tuontikimalaisia houkuttaa kasvihuoneen ulkopuolelta löytyvät monipuolisemmat siitepölylähteet ja kasvihuoneiden ympäristön luonnonkukissa vieraillessaan ne levittävät taudinaiheuttajia kukkiin, josta ne puolestaan tarttuvat luonnonkimalaisiin.

Kuva 2. Kontukimalainen (Bombus terrestris) kukalla.

Kasvihuoneiden läheisyydessä on huomattu kimalaisilla luonnottoman suuria tautitiheyksiä ja tautien on havaittu olevan yhteydessä joidenkin kimalaislajien taantumiseen. Kimalaiset ovat muutenkin ahdingossa maatalouden muutoksesta johtuen. Esimerkiksi kimalaisille tärkeitä pientareita on salaojitusten vuoksi vähemmän. Sorvarin luennon yksi huolestuttavimmista viesteistä oli, että tuontikimalaisten käyttö on nyt leviämässä kasvihuoneista myös avomaaviljelyyn. Muun muassa omenan ja mansikan runsas sato vaatii onnistuneen pölytyksen. Tuontikimalaisten käytön lisääntyminen avomaalla merkitsee samalla myös luonnonkimalaisiin kohdistuvan tautialtistuksen lisääntymistä entisestään. Kasvihuoneissa kimalaispölytykselle ei ole tällä hetkellä olemassa varteen otettavaa vaihtoehtoa. Avomaalla sen sijaan tuontikimalaiset voitaisiin helposti korvata tarhamehiläisillä. Silloin kertakäyttöisten kimalaislaatikoiden ostamisen sijaan hankittaisiin pölytyspalvelu mehiläistarhaajalta.

Miten sitten voitaisiin ratkaista kasvihuoneiden pölytyksen ongelma? Kotimainen tai paremmin tautien suhteen kontrolloitu kimalaistuotanto olisi yksi ja myös luonnollisin vaihtoehto. Jos huonosti käy, joudutaan tulevaisuudessa pölytykseen ottamaan avuksi vikkelät kädet pienten pensselien kera tai modernimmin pölyttäjärobotit. Tai ehkä kasvihuoneissa soi lähitienoon iloksi heavy metal –musiikkia. Itsepölytteisillä kasveilla nimittäin sopiva ja kovalla voimakkuudella soitettu musiikki värisyttää kukkia, jolloin oma siitepöly pääsee varmistamaan sadon.

Kuva 3. Tomaatin kukka pölyttyy omallakin siitepölyllä.

Tekstin kirjoitti Inka Nykänen Savonialta