Blog yläosa

Blogi

Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hankkeen blogista voit seurata hankkeen kuulumisia. Lisäksi blogissa käsitellään ajankohtaisia pölyttäjiin ja pölytyspalveluihin liittyviä aiheita. Blogilla on toimituskunta, johon kuuluvat koulutusvastuupäällikkö Petri Kainulainen ja tuntiopettaja Suvi Kyytsönen Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Mehiläistarhaajan syksy ja talvi

Mehiläispesien rakennetta tulee seurata keväästä alkaen. Tarhaajan täytyy varmistaa syksyllä, että pesät ovat tarpeeksi vahvoja talvehtimiseen ja, että pesissä on emot. Heikot tai emottomat pesät voi yhdistää toiseen pesään. Jos pesä on emoton, yhdistämisen voi tehdä nostamalla pesät päällekkäin ja laittamalla väliin sanomalehtipaperia. Paperin avulla pesien yhdistyminen on hitaampaa, jolloin mehiläisillä on enemmän aikaa tottua toisiinsa. Emollisen heikon pesän voi yhdistää toiseen pesään esimerkiksi sulkuristikon avulla. Tällöin emot eivät pääse tappamaan toisiaan. Pesät voi yhdistää emojen kanssa myös sanomalehden avulla. Tällaisessa tavassa vain toinen emoista jää eloon. [1.]

Mehiläiskuningatar

Kuva1 . Emon olemassaolo tulee varmistaa ennen pesän talvehtimista.

Mehiläispesistä poistetaan hunaja viimeistään elokuun toisella viikolla. Tällöin kukinnat alkavat olla ohi ja mehiläiset kuluttavat ruokaa enemmän kuin keräävät sitä. Hunajan poisoton yhteydessä täytyy pesällä aloittaa talviruokinta. Talviruokinnassa mehiläiselle annetaan kidesokerista ja vedestä tehtyä 60 prosenttista liuosta tai vastaavaa valmista valmistetta. Mehiläiset hakevat sokeriliemen pesän päälle asennettavasta ruokintalaitteesta, johon se on kaadettu. Mehiläisiä ruokitaan noin kolmen viikon ajan, niin paljon kuin ne vain ruokaa vastaanottavat. Ruokinnalla varmistetaan, että emo jatkaa munintaa syksyllä ja talvimehiläisiä syntyy tarpeeksi. Ruokinta olisi hyvä saada tehtyä ennen elokuun loppua. Ruokinnan loputtua ruokintalaitteisto poistetaan ja katon päälle asetetaan paino, jotta katto pysyy paikallaan. [1.]

Peitettyä talviruokaa

Kuva 2. Talviruuan tulee riittää keväälle. 

Syksyllä, ennen varroapunkin torjuntaa, otetaan punkkiseula, mielellään vähintään viikon ajalta. Punkkimäärän ollessa alle torjunta-arvon torjunnaksi riittää oksaalihappotiputus. [1.] Jos punkkeja on yli torjunta-arvon niin varroapunkin syksytorjunta voidaan tehdä kahdessa osassa. Tällöin torjunta saadaan varmemmin tehtyä onnistuneesti. Elokuun torjuntana ja myöhäistorjuntana kutsuttuja torjuntoja voidaan tehdä muutamalla eri tavalla: punkkeja voidaan torjua tymolilla tai muurahaishapolla. Muurahaishappotorjunnan voi tehdä esim. geelipussin avulla. Myöhäistorjunta tehdään oksaalihapolla kelien ollessa lähellä nollaa. Oksaalihappotiputus tehdään tiputtamalla kehäväleihin mehiläisten päälle oksaalihappoa sisältävää sokeriliuosta [2.]

Mehiläispesät voi tuoda sisälle talven ajaksi. Se ei kuitenkaan ole tarpeellista normaalilla hyvävahvuisella pesällä. Pieniä mehiläispesiä voi olla varmempi talveuttaa sisätiloissa, kuten kellarissa. Mehiläispesien lentoajan loputtua pesien etuseinän eteen voi nostaa vaneri- tai peltilevyä. Tällä pyritään pitämään pesät suojattuna lumelta ja pikkulinnuilta. Talvella, varsinkin talvimyrskyn jälkeen, pesillä voi käydä katsomassa, että katot ovat paikallaan, muuten pesät eivät tarvitse talvihoitoa. [1.]

Lähteet:
[1.] Ruottinen Lauri, Ollikka Tarja, Vartiainen Heikki ja Seppälä Ari 2006. Mehiläishoitoa käytännössä. Suomen Mehiläistenhoitajan Liitto. Helsinki. Sivut 40-43. Viitattu 12.3.2021.
[2.] Varroapunkin torjunta – välttämätön toimi, josta ei saa tinkiä. Mesimestari. Saatavissa: https://www.mesi.fi/mehilaistenhoito/varroapunkin-torjunta-valttamaton-toimi-josta-ei-saa-tinkia/. Viitattu 12.5.2021.

Hankkeessa mukana

hankkeessat