Mehiläiset apuna harmaahomeen ja siemenkotamädän torjunnassa
Pölytyspalvelulla voidaan vaikuttaa monen viljeltävän marjan, hedelmän- ja peltokasvin satoon. Mehiläisiä voidaan pölytyspalvelun yhteydessä käyttää myös mansikan ja vadelman harmaahomeen sekä omenan siemenkotamädän torjuntaan. Mansikalla harmaahome on suurin marjojen pilaaja. Mansikalla ja vadelmalla harmaahome leviää kasviin jo kukinta vaiheessa. Harmaahome aiheuttaa raakojen ja kypsien marjojen mädäntymisen. [1.] Omenalla Botrytis- ja Fusarium – sienet aiheuttavat siemenkotamätää sekä muita varastotauteja [2.]. Näiden tautien torjunnassa voidaan käyttää mehiläisten avulla levitettävää biologista torjunta-ainetta Prestop® Mixiä, jonka tehoaineena toimii Clonostachyc rosea-sieni [3]. Aine on hyväksytty luomutuotantoon eikä se vaikuta mitenkään hunajaan tai sen käyttöön [1]. Se sopii myös tavanomaisessa viljelyssä oleville tiloille.
Kuva 1. Mehiläispesien lentoaukolle kiinnitetään vektorilevittimet (Sakari Raiskio 2021).
Aineen toiminta perustuu siihen, että jauheen kulkeuduttua kukkaan se asuttaa kukan kuihtuvat osat, jolloin harmaahomeen taudinaiheuttajat eivät pääse kukkapohjukseen [1]. Tämä biologinen torjunta-aine saadaan levitettyä kukkiin mehiläisten avulla, kiinnittämällä mehiläispesään vektorilevitin pesän lentoaukolle. Vektorilevittimessä on erikseen sisään- ja ulostulokäynnit sekä jauhekenttä, johon jauhetta lisätään ohjeen mukainen annos aikaisin aamulla ennen mehiläisten lennolle lähtöä tai myöhään illalla, kun mehiläiset ovat palanneet pesään. Mehiläiset kulkevat jauhekentän yli, jolloin jauhetta tarttuu niiden karvoitukseen kukille vietäväksi. Aineen lisääminen vektorilevittimeen tulisi aloittaa heti kukinnan alkaessa ja jatkaa kukinnan loppuun saakka, jotta aikaan saadaan täsmätorjunta. [4.]
Kuva 2. Mehiläiset kuljettavat aineen kukkiin karvoituksellaan (Sakari Raiskio 2021).
Satoa ja laatua pölytyspalvelulla -hanke järjesti 29.6. Harmaahomeen ja siemenkotamädän biologinen torjunta -etätapahtuman yhteistyössä Verderan ja Biotus Oy:n kanssa, jossa Sanni Toratti Verderalta kertoi, että, tämä biologinen tapa torjua harmaahometta ja siemenkotamätää on todettu yhtä tehokkaaksi, kuin kemiallinen torjunta. Toratti kertoi, että jauheen tehoaineena toimiva Clonostachys rosea –tehosieni toimii myös sellaisiin harmaahomekantoihin, jotka ovat resistenttejä kemiallisille kasvinsuojeluaineille.
Tapahtumassa Wilhelmiina Kallio Biotus Oy:ltä puhui vektorilevittimen oikein kiinnityksen tärkeydestä. Kallio kertoi, että jos vektorilevittimen ja pesän väliin jää pientäkään rakoa, rupeavat mehiläiset kulkemaan siitä. Vektorilevittimen kiinnitys tulee siis tehdä huolella, jotta mehiläiset saadaan kulkemaan oikeaa reittiä pitkin ulos mehiläispesästä. Tällöin myös jauhetta kulkeutuu varmasti kukille.
Lähteet:
[1.] Harmaahome. Biotus. https://biotus.fi/biologinentorjunta/avomaa/harmaahome/. Viitattu 16.6.2021.
[2.] Omenan siemenkotamätä. Biotus. https://biotus.fi/biologinentorjunta/avomaa/omenan-siemenkotamata/. Viitattu 16.6.2021.
[3.] Toratti, Sanni. PrestopMix ja vekotin videot. Sähköposti.
[4.] Harmaahomeen torjunta PrestopMix valmisteella. Tietokortit. Biotus. https://biotus.fi/wp-content/uploads/PrestopMix-ja-vekotin-harmaahomeen-torjuntaan-Biotus-Oy.pdf. Viitattu 16.6.2021.
Kuvat: Raiskio, Sakari 2021
Teksti: Fiia Ritvanen Savonialta
